puhevammaisuus:

A F A S I A

Turun Ammatti-Instituutti.
SOTA-516
VAMMAISRYHMÄT JA PITKÄAIKAISSAIRAAT.
Projektityö
Gustavo Fernández
Veronika Kais-saar
 Puhevammaisuus
• Kuulevaa ihmistä, joka ei tule arjen kommunikointitilanteissa toimeen
puheen avulla.
• Vaikea tuottaa tai ymmärtää puhetta.
• Usein myös lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia.
Synnynnäiset puhe- ja Myöhemmällä iällä menetetty
kommunikaatiovaikeudet puhekyky ja kielelliset taidot
– Autismin – Aivoverenkierron häiriöihin (afasia)
– CP-vammaisuus – Keskushermoston sairaudet: ALS
– Kehitysvammaisuus (amytrofinen lateraliskleroosi), MS
– Kielellinen erityisvaikeus (multippeli skleroosi) ja Parkinson.
– Valikoiva puhumattomuus – Etenevät muistisairaudet
 Mitä on afasia
• Afasia on kielellisen järjestelmän häiriö.
– Vaikea ilmaista ajatuksia puheella ja kirjoittamalla
– Vaikeuttaa kaikkea kielellistä toimintaa eli kielen
ymmärtäminen sekä kielen tuottamista.
– Joskus afasiaa kuvataan myös symbolisoinnin häiriöksi ->
vaikea ilmaista ajatuksiaan puheella, kirjoittamalla tai
muilla symboleilla (kuvilla, piirroksilla)
• Afasian ilmenemismuoto on aina yksilöllinen ja riippuu
muun muassa aivojen vaurion sijainnista ja laajuudesta,
ikä, terveydentila, aivoverenkiertohäiriön tyyppi ja puoli.
• Afasia voidaan luokitella: vaikea - keskivaikea - lievä.
 Afasioiden oireita
Sujuva afasia
• Puheen tuottaminen on helppoa
tuottaa. Rytmi kuulostaa tavalliselta.
• Punainen lanka voi olla kadoksissa tai
henkilö puhuu usein samoista asioista.
• Puhe sisältää runsaasti outoja tai
vääristyneitä sanoja.
• Lievempää sujuvaa afasiaa on vaikeampi
huomata ns. "korvakuulolla"
Mutta henkilöt, joilla on afasia:
• Ovat edelleen älykkäitä
• Tietävät mitä haluavat
Sujumaton afasia
• Sanahakua esiintyy runsaasti ja henkilö
kykenee tuottamaan vähän puhetta.
• Sanoja ei tule lainkaan tai sanan
sanominen kestää pitkään.
• Henkilö sanookin väärän sanan. Kyllä- ja
ei-sanat sekoittuvat
• Puhe voi rajoittua vain muutamiin
sanoihin (joo, ei tai kirosana)
• Ovat pstyviä aikuisia
• Voivat tehdä päätöksiä
 Mistä afasia johtuu?
• Yleisin afasian aiheuttaja on
aivoverenkiertohäiriö (AVH):
– aivoinfarktista,
– aivoverenvuoto (ICH),
– subaraknoidaalivuoto (SAV)
• Afasiaa voi esiintyä myös aivovamman,
aivokasvaimen, dementian tai etenevän
neurologisen sairauden yhteydessä.
 Neuropsykologiset häiriöt
• Tavallisimmat aivoverenkiertohäiriön yhteydessä
häiriintyvät toiminnot:
– Oiretiedostuksen puute (henkilö vähättelee tai ei tiedosta
lainkaan afasiaa)
– Muistitoiminta (orientaatiovaikeus, lähimuistihäiriö)
– Psykomotoriikka (apraksia)
– Tarkkaavuuden säätely (tarkkaavuuden ylläpito tai
kohdentaminen, hidastuneisuus)
– Mielialan ja tunteiden säätelyn muutokset (masennus,
tunteiden kontrolloinnin vaikeudet)
– Rahan käyttö, laskemisen vaikeudet
– Kellon ymmärtäminen
 Kielelliset toiminnot aivoissa
• Puheen tuottaminen
– Vasemmassa aivolohkossa (1,2,3)

• Puhen ymmärtäminen
– Kuullun puheen ajallinen ja
taajuusanalyysi (4)
– Äänneanalyysi (5)
– Äänteiden ja sanojen merkityksiin
kiittyvän tiedon yhdistäminen (6)
Alueita 4, 5, 6 vastaavia rakenteita
sijaitsee myös oikeassa aivolohkossa
 Puheen tuottamisen vaikeudet
• Puheen tuottamisen vaikeus aiheuttaa suurta haittaa afaattiselle
henkilölle itselleen ja hänen läheisilleen.
• Sananlöytämisvaikeus on yleisin afasian oire: puhuttava asia on henkilön
mielessä, mutta hän ei saa tuotettua ajatusta sanoina.
– sana ei saa tuotettua lainkaan,
– puhe voi rajoittua vain muutamiin sanoihin (joo, ei, kirosanat tms.)
– sana tuotetaan viiveellä
– sana tuotetaan väärin. Esimerkiksi tyttö, kun tarkoittaa vaimoa.
– epäsanoja (eivät ole suomea tai muutakaan kieltä).
 Puheen ymmärtämisen vaikeudet

• Puheen ymmärtäminen on afasioissa lähes aina häiriintynyt jonkin

asteisesti.
• Puheen ymmärtämisen ongelmat voivat johtua kielellisen prosessoinnin
hitaudesta ja kuormittuvuudesta, kielellisen muistin häiriöistä,
• Yleensä arjen tuttujen asioiden ymmärtäminen sujuu paremmin, mutta
monimutkaiset tai uudet asiat ovat vaikeampia ymmärtää.
• Keskustelun seuraaminen tuntuu usein vaikealta puhelimessa tai
ryhmässä, jossa on monta osallistujaa.
• Kieliopillisten rakenteiden ymmärtämisen ongelmia.
• Puheen ymmärtämisen tukemiseen on monia keinoja: voidaan kirjoittaa
avainsanoja paperille, näyttää tai osoittaa asiaa kuvista ....
 Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet

• Jos henkilö pystyy tuottamaan vain vähän puhetta, ei yleensä onnistu

myöskään kirjoittamalla tai aakkostaulun kautta.
• Usein lukeminen sujuu kirjoittamista paremmin ja ainakin yksittäisten
sanojen tunnistaminen onnistuu lähes kaikilta.
• Sanomalehtien selailu ja niiden otsikoiden lukeminen saattaa onnistua
ja on hyvä tapa myös kuntoutuksen kannalta.
• Kirjojen tai pidempien artikkeleiden lukeminen on yleensä vaikeampaa
tai ei onnistu lainkaan.
• Usein sisälukutaito on säilynyt paremmin kuin mitä ääneen lukemisen
perusteella voisi arvioida.
• Vaikka kielellinen toiminta on vaikeaa, kannattaa ylläpitää.
 Afasiaoireyhtymä ja luokitus

• Uusklassisen teorian afasiaoireyhtymät (mukaillen mm. Goodglass & Kaplan, 1983; Basso, 2003: 26–35;
Korpijaakko-Huuhka, 2003: 10; Hokkanen ym., 2006: 120–122)
 Elämänmuutos ja mieliala
Afasia voi olla yksi AVH:n seurauksista, jotka vaativat
pitkäaikaista sopeutumista uudessa
elämäntilanteessa.

Sokkivaihe Reaktiovaihe Korjaamisvaihe Uudelleen

Järkytys, hämmennys, Hämmennystä, Pyritään käsittelemään suuntauminen.
pelko, epävarmuus ja voimakkaita ja hyväksymään. Pitkä,
tunnereaktioita ja jopa vuosi. Henkilö alkaa
ahdistus. suuntautua
vaikeuksia ymmärtää
Vaikea hahmottaa tai mitä on tapahtunut ja tulevaisuuteen. Voi
orientoitua miksi. kestää vuosia.
 Afasiasta kuntoutuminen
• Riippuu muun muassa aivojen vauriosta, häiriöiden laadusta ja vaikeusasteesta
• Aivot kuntoutuvat hitaasti. Kuntoutus on useimmiten pitkä prosessi, joka vaatii
pitkäjänteisyyttä ja hyvää motivaatiota.
• Afasian kuntoutuminen alkaa heti kun aivoverenkiertohäiriö aivoissa on saatu
hallintaan ja aivojen vaurioituneet osat saavat jälleen happea ja ravinteita.
• Aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutumisen suotuisa ennuste kasvaa eri tekijöiden
ansiosta: nuori ikä, sukupuoli, hyvä terveydentila, aivoverenkiertohäiriön
ensikertaisuus, aivoverenkiertohäiriön tyyppi ja puoli.
• Aivojen toimintojen itsenäistä korjaantumista kutsutaan spontaaniksi
parantumiseksi. Se on yksilöllistä ja sitä tapahtuu sairastumisen jälkeen
ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana.
• Kuntoutumisen nopeinta aikaa ovat 3-4 kk sairastumisen jälkeen ja tämän
jälkeen kuntoutuminen usein hidastuu. Mutta kuntoutuminen ei lopu koskaan
ja edistymistä tapahtuu koko ajan.
 Kuntoutussuunnitelma
• Aivoinfarktin Käypä hoito -suosituksen mukaan kaikille aivoinfarktin
sairastaneille, joiden toimintakyky on heikentynyt, tulisi tehdä
kuntoutussuunnitelma.
• Kuntoutussuunnitelmassa ovat mukana ainakin nämä asiat:
– Kuntoutustarpeen perusta: nykyinen elämäntilanne
– Kuntoutuksen tavoitteet
– Keinot ja toimenpiteet
– Vastuunjako
– Aikataulu
• Vastuu on hoitavalla lääkärillä. Työryhmä: psykologi, fysioterapeutti,
sosiaalityöntekijä, erikoisalan lääkäri, toimintaterapeutti...
 hoitajan osuus afasia potilaan
• Hoitajan on tunnistettava ja hallittava potilaan kommunikointitapa.
• Asiakaslähtöinen työote.
• Hoitaja tulkitse potilaan kehonkielestä ja rauhallisuudesta, että potilas
ymmärtää hoitajan asian ja hoitaja ymmärtää potilaan asian.
• Hoitajan rauhallisuus on merkittävässä roolissa onnistuneissa
vuorovaikutussuhteissa ja hoitajan malttamattomuus vastaavasti
epäonnistuneissa vuorovaikutussuhteissa.
• Onnistunut vuoro-vaikutustilanne muodostuu pienistä arkisista asioista,
esimerkiksi hoitajan saadessa selville onko potilaalla kipua, jano tai
WC:n tarve.
 Puheterapia
• Puheterapian tarve tulisi arvioida aina, jos henkilöllä
todetaan afaattisia oireita.
• Puheterapia tähtää arjessa selviytymisen
kohenemiseen afasiasta huolimatta.
• Puheterapiassa harjoitellaan:
– Puhumista
– Puheen ymmärtämistä
– Lukemista ja kirjoittamista
– Puheen vaikeuksissa auttavia keinoja kuten
kommunikointikansioiden, puhelaitteiden tai
muiden tukikeinojen käyttöä
 Kolmas sektori
• Aivoliiton AVH-yhdistyksiä on eri puolilla Suomea (yli 100 paikkakuntaa)
• Yhdistyksissä toimitaan yhdessä aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden ja
heidän läheistensä sekä alan ammattilaisten kanssa.
• Paikallisyhdistyksistä saa tietoa ja apua uuteen elämäntilanteeseen sekä
vertaistukea saman kokeneilta.
• Yhdistykset järjestävät kerhoja, retkiä ja harrastusmahdollisuuksia.
 Vertaistuki
• Saman kokeneet henkilöt voivat ymmärtää ja auttaa toisiaan
sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen.
• Vertaisen kanssa on mahdollista jakaa ajatuksia ja tietoa sekä saada ja
antaa tukea.
– kuntoutuskursseilla
– sopeutumisvalmennuskursseilla
– paikallisissa jäsenyhdistyksissä
– Juttu-tupa-ryhmissä.
 Sopeutumisvalmennus
• Tehtävänä on auttaa ihmistä jäsentämään omaa elämäntilannettaan ja
toimimaan omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.
• Toiminta on ryhmämuotoista. Omaiset toimivat omassa ryhmässään.
• Kurssin ohjelma koostuu keskusteluryhmistä ja toiminnallisista ryhmistä:
psykologi, ryhmätyöntekijä, puhe-, fysio- tai toimintaterapeutti.
• Kommunikaatioon painottuvat AVH-kurssit
– suunnattu niille AVH:n sairastaneille, joille on jäänyt sairastamisen
jälkeen keskivaikea tai vaikea afasia.
• Kurssit toteutetaan Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa.
• Rahoitus: Kela.
 Juttu-tupa ryhmä
• Sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi
Aivoliitossa kehitettiin Juttu-tupa-ryhmätoimintaa afaattisille henkilöille
• Kursseja on sekä suomen- että ruotsinkielisinä työväen- ja kansalaisopistoissa
• Tapaaminen koostuu kolmesta kokonaisuudesta:
– keskustellaan ajankohtaisista
tapahtumista ja uutisista,
– teemaryhmä (esim. historia,
kulttuuri, lähiympäristö...)
– lopuksi kommunikaatioryhmä.
• Punaisena lankana toiminnassa on
kommunikaation tukeminen.
• Toiminnanohjaajana toimii
koulutettu puhevammaisten
ohjaamiseen.
 Kommunikaatiovihjeitä
 Keskustelutilanteet tulisi rauhoittaa, minimoida ympäristön
häiriötekijät ja keskeyttää muu tekeminen keskustelun ajaksi.
 Varataan riittävästi aikaa afasiapotilaan kanssa puhumiseen.
 Puhutaan yhdestä asiasta kerrallaan.
 Kohdistetaan puhen afaattiselle henkilölle (katsomalla ja/tai
koskettamalla)
 Potilaalle annetaan aikaa vastata eikä kiirehditä arvailemaan
ensimmäisen yrityksen perusteella.
 Tarvittaessa kysytään, ymmärsikö potilas sanotun asian.
Kerrotaan, jos itse ei ymmärretä.
 Esitään kysymyksiä loogisessa järjestyksessä.
 Käytetään apuna kuvia, karttaa ja kalenteria.
 Apuvälineet
• Puhetta tukevista ja korvaavista keinoista. Keinoja on useita ja niiden
käyttö vaihtelee yksilöllisesti riippuen afasian laadusta ja
vaikeusasteesta sekä afaattisen henkilön ilmaisutaidoista.
• Usein uusien kommunikointimenetelmien käyttäminen on aluksi
haastavaa ja voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta afasian
vaikeusasteesta johtuen.
– Afasia on symbolisoinnin ongelma: henkilöllä on joku asia mielessä,
mutta ajatuksen muokkaaminen symboliseen muotoon (puhutuksi
tai kirjoitetuksi sanaksi, eleeksi tai kuvaksi) ei onnistu.
• Apuvälineita käyttö vaatii harjoittelua sekä afaattiselta henkilöltä
itseltään että hänen keskustelukumppaneiltaan.
 Apuvälineet
• Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja ovat
• eleet, ilmeet ja osoittaminen
• piirtäminen
• kuvien, valokuvien, pictogram, bliss–kieli, PCS-kuvat
• kommunikaatiokansion kuvien tai sanojen osoittaminen
• puhelaitteet ja niiden kuvaohjelmat.

Huomenna – minä –menen - kauppaan

 Kommunikaatio-passi
• Kommunikointipassi on väline, jolla voi kertoa kommunikointavoista uusille
ihmisille.
• Millaista tukea henkilö tarvitsee eri tilanteissa ja millä keinoilla
keskustelukumppani voi helpottaa viestien ymmärtämistä.
 lähdet
• Afasia-esite terveydenhuollon ammattilaisille ja asiakkaille. Piia Aro-Pulliainen,
puheterapeutti. Aivoliitto ry.
• Elämä on suurempi kuin afasia. Aivoliitto ry.
• Afasia (aivolähtöinen puhehäiriö). Lääkärikirja Duodecim neurologian
erikoislääkäri Sari Atula. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00557
• www.aivoliitto.fi/
• www.papunet.net
• Sanahaku- ja nimeämisongelmat kroonisessa afasiassa. Essi Karlsson Logopedian
pro gradu -tutkielma .Tampereen yliopisto
• Afasian saaneiden henkilöiden ohjautuminen puheterapiaan ja puheterapian
toteutuminen. Heli Huttu Pro gradu -tutkielma .Joulukuu 2014 Oulun yliopisto